sunnuntai, 9. syyskuu 2018

Sähäkkää syyskivaa

IMG-20180908-WA0019.jpg

Olipas hauska lauantai ja itse asiassa filistely alkoi jo perjantaina, kun olin lukiolaismuruni tarjoamalla illallisella pizzeria Bella Romassa. Minulle oli erikseen tilattu nirsoon fitnessmakuuni sopiva pizza vähärasvaisemmalla juustolla ja runsailla kasviskavereilla. Ja tietysti valkosipulia - sen jälkimainingeista saikin sitten lauantaina kärsiä kampaajani Katri Apiola Glohair Satamakadulta. Nyt on jälleen tekoäly asetettu paikoilleen ja hiukset kiiltävät kilpaa syysauringon kanssa. Lettiressukkani on kovilla, kun joudun sitä niin usein pesemään ja kuivailemaan, ei hyvä juttu luonnonkiharalle pörrölleni. Vaan nyt vienkin kutrieni hoidon ihan uudelle tasolle, kun sain käyttööni Glohairin uuden hiustuotesarjan. Se on paitsi superlaadukas, myös ulkoisesti edustava ja hienompaankin sisustusmakuun sopiva. Vai mitäs tuumitte💜?

20180909_100903.jpg

On niin ihana tunne, kun ei tarvitse sutaista ponnarille jäkälätupsua muistuttavaa hiuskasaa. Glohair Satamakadun kanssa on muuten näppärästi saman katon alla sisustus- ja vaateliike Glohome. Kuten kuvasta huomaatte, tarjolla ei ole pelkästään houkuttelevia kipposiakapposia, vaan myös aivan upeita italialaisen Greta Ingrid-tuotemerkin vaatteita. Näitä ihanuuksia saa vain täältä ja niissä ei ole pelkästään mini-ihmisten kokoja. Käykääpä testailemassa Glohair Satamakadulla Tampereella! Siinä kun vaatteiden sovittamisen vauhtiin pääsin, niin otettiin kuvia useammastakin kokonaisuudesta. Tekisin kyllä niin mielelläni mallin keikkoja ja olisihan se kivaa catwalkillekin päästä😁. Saahan sitä Aurora haaveilla💖. Mut joo, oli huippua! Ja Glohair Satamakadulla on aina niin hyvä henki, että siellä kelpaa käydä. Olen hyvin visualistinen ja rakastan kierrellä sisustusliikkeissä ideoita keräilemässä ja fiilistelemässä. Tyylini on maalaisromanttinen: valkoista ja hopeaista, harmaalla ja vaaleanpunaisella höystettynä. Ja tuoksukynttilät - oi miten ihania. Aamukaffeehetkeeni kuuluu aina kynttilä ja pehmeä jazzmusiikki. Joulupäivän aamusta lähtien saanen nauttia myös vastajauhetusta kahvista, sillä kiltille Auroralle tuo joulupukki kahvimyllyn. Visioin jo joulunaluslauantain; ensilumi maassa ja minä Mokkamestareilla valitsemassa erilaisia kahvipapuja elämääni sulostuttamaan. Se vastajauhetun kahvin tuoksu ja maku - luksusta arkeen. Mutta tämä on siis unelmaa vielä - jouluun asti. Ei muuten kerrota kenellekään, että joululaulut päätyivät jo cd-soittimeeni (old-fashioned Aurora😎). Ai niin - ekat joululahjatkin olen jo ostanut...

Todella hyvin on kyllä tämä syksy lähtenyt käyntiin. Lukujärjestykseni on aivan loistava, sillä siinä on muutama klo 9.10 aamu ja sehän tarkoittaa taivaallisen ihania aamuviiden treenejä. Voi kyllä on Aurora kuin Naantalin aurinko, kun on saanut aamuendorfiininsa treenin myötä. Toki joudun menemään aikaisin nukkumaankin, mutta ilta-ajasta on mukava aamutreenin myötä nauttia ilman kiireen tuntua. Talven aamuaerobisten myötä tämä setti muuttuu, mutta se on silloin se. Nyt on siis hyvin energiaa ja ennen kaikkea siksi, että asiat ovat hyvin ja flunssanpoikasetkin ovat käyneet vain hieman nipistämässä eli ei treenitaukoja. Paitsi yksi nautiskeluviikko oli tässä; nimittäin tein koko viikon aerobista - siis juoksulenkkejä metsän siimeksessä. Teki todella hyvää sekä päälle että kropalle. Tällä viikolla menin jälleen rautoja paiskomaan ja painoennätyksiä rikkomaan. Sunnuntaille oli sokerina pohjalla pitkät jalkatreenit. Hieman lipsahti nukkumaanmeno eilen pitkään, joten kauneusunet lienevät paikallaan. Pitäkääpä, rakkaat lukijani, huoli riittävästä unen saannista. Se on avain onneen ja energisyyteen, sanon minä. 

Vielä on muutama viikko aikaa nauttia ruokapöydän runsaudesta ja hiilarimussukoiden ihanasta seurasta. Lokakuun lopulta alkanee pikkuhiljaa rasvojen tiputtelu ja ajatusten siirtäminen kevättä kohti. Viime vuodesta toivoisin viisastuneeni ja olemaan treenaamatta ja tekemättä töitä yöunien kustannuksella. Tavoitteeni olisi se, että jouluun mennessä olisi jo muutaman kilonpoikanen tiputettu. Saisi sitten rauhassa naatiskella joulun antimista. Viime vuonna ei paino tippunut alussa millään ihan puhtaasti stressin vuoksi. Nytkin menee jo välillä vähän kierroksilla, joten jospa tänään laittaisin aivoni off-tilaan ja luottaisin siihen, että uuden viikon myötä tulevat kaiken maailman työtkin tehdyksi😎. Useinkin tässä opettajan hommassa kulkevat oppilaat ajatuksissa mukana - joskus olen kesken aamupuuroni huomannut mietiskeleväni murujani. Pitäisi ehkä vähän treenata tuota mielensä hallintaa? Vaan nyt on hyvä; mieli on rento ja Ladykisu jo hienovaraisesti tunkee pörröisen naamansa eteeni ja vihjaa päivän yhteisestä kohokohdastamme - päiväunista!

Auringon kultaamia syyspäiviä toivotellen, Aurora

maanantai, 6. elokuu 2018

Kesäauroran onnea

IMG-20180806-WA0000.jpg

Oi miten onkaan ollut ihana kesä ja loma! Nyt on kyllä akut niin täyteen ladattu, että pitäisi hetki riittää Aurorassa virtaa. Kunpa vaan muistaisi olla haalimatta taas kalenteriaan täyteen ja yrittäisi olla puuhaamatta koko ajan jotakin. Taannoisen kesäflunssani aikaan sain lukiolaismurultani (=entinen teinimuru) jatkuvaa noottia siitä, että en pysynyt paikallaan. Maltoin toki ottaa päiväunet, niitähän rakastan, mutta sitten mentiin sata lasissa. Ravintovalmentajani Riitta Koukkari muistutti viime talvena duracell-Auroraa, että jatkuva vireystila on valheellinen illuusio - kroppa tarvitsee ihan oikeasti ainakin 7 tuntia unta ja aitoja pysähtymisen hetkiä päivän mittaan. Flunssan ja treenitauon myötä huomasin kroppani olevan minua viisaampi; 1,5 viikkoa taukoa antoi uuden ilon treeniin ja painoennätykset paukkuivat. Olisiko Aurora sittenkin vetänyt itsensä liian tiukille? Nytpäs olenkin sitten ollut ihan pitelemätön ja ei meinaa salilla nahoissaan pysyä, kun on niin kivaa💪💪. Painokin on asettunut ihan hyviin lukemiin, 65-67kg. Ei huolta siis. Vuosi sitten elelin offkauteni paljon tiukkapipoisemmin, mutta olen tänä kesänä huomannut kroppani vaativan yhden vapaasyöntipäivän viikkoon. Ja se ei tosiaankaan ole mikään mässypäivä, mutta erilaista safkaa kuin muina päivinä ja vapaammin kaikista lähteistä, kokonaiskalorimäärän kuitenkin pysyessä samana - siis viikkotasolla. Toki Aurora on aika kurinalainen tässäkin ja juurikin lukiolaismuruni huomautti, että kalorilaskuri vilisee silmissäni vapauden huumasta huolimatta.On muuten jännä juttu, kuinka entisen herkkupossun mieliteot ovat muuttuneet; suurin sokeriherkkuni on vaniljajäätelö ja kakut eivät enää huudakaan nimeäni😉😎. Väkevän jauhoiset salmiakkikarkit tosin joskus kuiskailevat kutsuvasti...

Kesäloman alkaessa puhdistin ruokavaliotani aika laajasti. Siirryin luomutuotteisiin niin pitkälti kuin mahdollista, yritän ostaa lisäaineetonta ja valitsen kotimaisia tuotteita. Teen leivästä lähtien mahdollisimman paljon itse ja yritän löytää korvaavia vaihtoehtoja lisäainepommien sijaan. Rahka on aika monikäyttöinen kaveri, siitä saa hyvää levitettä ja banaanirahka on suuri herkkuni tällä hetkellä. Maitotuotteiden kokonaismäärä täytyy toki pitää kohtuullisena ja käytänkin siksi paljon myös kaura- ja mantelipohjaisia tuotteita. Nämä muutokset ovat tapahtuneet helposti ja lisäainetutka on automaattiohjauksella. Ihan uskomatonta, mikä määrä ylimääräistä kamaa ruokiin laitetaan. Lopputulos on terveelliseltä vaikuttava, helppo ottaa mukaan ja usein aika kalliskin siihen nähden, kuinka vähän oikea ravintoarvo on. Joskus on silti kiitollinen valmissafkasta, kun nälkä iskee reissun päällä. Voin muuten kertoa, että nälkä iskee aika usein meikäläisellä. Ihmettelenpä, millä muut ihmiset oikein tulevat toimeen, kun syövät niin vähän ja harvakseltaan😹. Äitini kunnia-asia on aina ollut, että kaapissa on kunnon ruokaa riittävästi. Siksipä minunkin suurin huoleni on, että on reissussakin riittävästi evästä mukana - siis sellaista, mistä Auroran nälkä lähtee. Tällä hetkellä kalorimääräni on n.2600kcal; hieman enemmän, kuin kulutan ja sen on tarkoitus muokkautua lihakseksi, kun sen oikeista lähteistä ammennan. Niin se luomuelämä ja sen vaikutukset? En ole ainakaan vielä köyhäintaloon luomuruuan hinnan vuoksi joutunut ja kroppani on kiinteämmän oloinen, se siis vaikuttaa aineenvaihduntaan jollain tavalla. Vaikutukset tosin näkyvät vasta ajan myötä, mutta nämä ovat tällä hetkellä fiilikset - että oli hyvä ratkaisu siis😁. Vaan sanoohan sen järkikin, että ei se elimistö niistä keinotekoisista aineista johtuen ainakaan paremmin voi. Testaapa itse💜. 

Ihan tiukkapipoiseksi ei Aurora sentään ole muuttunut, onneksi. Ihan huippua on kerääntyä yhteen rakkaiden ja ystävien kanssa ja nauttia suurenmoisista herkuista! Se on hemmottelua parhaimmillaan ja hemmotellakin pitää ihmisen itseään. Kuvassa on muuten yhden hemmotteluhetken tulos; ihana sponsorini Katri Apiola Glohair Satamakadulta loihti kutrini jälleen uuteen uskoon. Ja laittoi vielä Argan Care-tehohoidonkin taltuttamaan tämän luonnonkiharan pörrykän. Se on luksusta arkeen sekin. Olen siis valmis, antaa arjen tulla! Hyvällä fiiliksellä ja monilla halauksilla siitä selviää😎. Lukiolaismuruni - anna äidille haliiii...tai jos ainakin saisin pörröisen kissahalin💖?

Kesärutistuksin, Aurora

maanantai, 2. heinäkuu 2018

Nostalgiahetkiä ja hemmottelua

20180627_091922-1.jpg

Harvinainen kuva minusta; hiukseni eivät juurikaan aukinaisena liehu, vaan ovat siististi ponnarilla pois nassulta. Mutta nyt kelpasi Auroran hiuksiaan heitellä, kun oli saanut nauttia sponsorinsa Katri Apiolan käsittelystä Glohair Satamakadulla. Oi mitä luksusta arkeen! Fitnesskisassa on kokonaislook yksi osa tuomarointia ja minulla on nyt kunnia tehdä yhteistyötä Glohair Satamakadun kanssa. Tätä kautta saatan päästä toteuttamaan yhden pitkäaikaisen haaveeni, kuka tietää😃. Joka tapauksessa sponsorin saaminen on jo yksi toteutunut unelma. Olen iloinen, jos voin omalta osaltani tuoda esiin suomalaista yrittäjyyttä ja käden taitoja. Pienyrittäjän homma ei ole helppo ja jokainen asiakas on kullanarvoinen. Jos pystyn rahojani kärräämään suomalaiselle yrittäjälle tai tuotteisiin, niin sehän on ihan loistojuttu💖. Suon itselleni arjen hemmotteluna volyymiripset ja joka kerta, kun ripsiteknikkoni Marija Kivimäki Privacy Nailsilta liimailee yksitellen satakunta ripsitupsua katsettani sähäköittämään, en voi kuin ihailla😉 ja maksan mielihyvin joka minuutista. Muuten olen yrittänyt rajoittaa kuluttamistani ja ostaa vain todella tarpeellisen...kuten iso lyhtykaunotar, jonka sisälle saan pörrötassuilta turvaan tuoreita kukkia tai kynttilän syysiltoja ilahduttamaan (menikö perustelu läpi😂?).

Isoja juttuja liittyy siis tähän alkavaan kisakauteen. Siitähän on pian kolme vuotta, kun uskalsin tarttua fitnessunelmaani siivenkärjestä kiinni ja katsoa, mitä paljon kritisoitu fitnessmaailma oikein pitää sisällään. Askel personal trainerin ottamiseen ja taloudelliseen sitoutumiseen tuntui todella suurelta ja toki myös uuden kurinalaisemman elämän opettelu. Oli aluksi jännittävää treenata ohjauksessa ja ylittää itsensä monin tavoin. Toisaalta myös omakuva muuttui ja oppi arvostamaan vahvuuksiaan kropassaan. Oi kuinka Aurora haaveilikaan pyöreistä olkapäistä ja nolosteli pulleita reisiään...kunnes tajusi, että lihaksethan sieltä reisistä löytyvät ja pyöreät olkapäät voi kyllä saada, mutta oikealla treenillä ja riittävän pitkässä ajassa. Kunpa oppisimmekin tuomaan rohkeasti esiin upeat puolemme vartalossamme ja antaa terveen itsevarmuuden häikäistä muutkin. Joskus pieni kohteliaisuus voi jäädä ikuisesti elämään mielissämme ja kantaa meitä, kun itsetunto on saanut kolhun. Muistetaanhan kertoa toisillemme pienetkin positiiviset asiat, ne ovat pieniä kultahippuja päivässämme💜.

Elän tällä hetkellä puhdistautumisen aikaa monin tavoin. Ravinnon suhteen lisäaineettomampaan ja puhtaampaan linjaan siirtyminen on sujunut yllättävän helposti ja huomaan monessa asiassa tekeväni ylipäänsä ekologisempia valintoja. Olen siitä hyvin onnellinen ja oma kroppa ja rakas maapallomme kiittävät. Pienin askelin etenen, mutta kuitenkin. Luomuaurora on onnellinen Aurora. Yllättävän helposti asennemuutos on tapahtunut ja vielä en ole joutunut ruokalaskujen takia pulaan. Sitä paitsi luomuruoka on eri makuista, sen on teinimurunikin todennut😉. Puhdistautuminen alkaa näkyä myös kodissamme; olemme teinimuruni kanssa konmarittaneet kotiamme ja se etenee - kohtuullisesti. Jäätävä määrä tavaraa on marssiutunut kodistamme kierrätykseen, mutta missä ihmeessä se on ollut säilöttynä? No on sitä tilaa hieman tullut ja kaappi toisensa jälkeen saa uuden ulkomuodon. Jokaisen tavarakuorman myötä oloni kevenee. Vaan on se vaikeaakin ja muistojen kavalkadia on tullut kuljettua aika matka. Paljon unohdettua on herännyt henkiin ja paljon löydettyä on saanut vihdoin painua unholaan. Ei vain hennoisi heittää hyviä tavaroita pois, vaan toivoisi niiden löytävän uuden kodin. Missähän vaiheessa lähifidamme antaa meille porttikiellon😎 .Tosin kyseisestä paikasta on meillekin päin muuttanut useampi vaatekappale. Ekologista sekin.

Alkukesään on mahtunut ikimuistoisia hetkiä rakkaiden kanssa lomaillessa ja myös kiireettömyyden tunnusta nauttiessa. Ja eipä ne treenitkään ole hassummalta maistuneet💪. Taannoinen yllättävä treeniväsymyskin selittyi ravintoenergian puutteella. Juhannusaaton tankkaus ystäväni loistavien kokkausten äärellä sai Auroran kropan hyrräämään ja viime viikolla paukkuivat treenipainoennätykset. Olen nyt treenaillut peruskuntokautta eli toistoja n.15 ja sarjoja 3-4. Painot olen pitänyt kohtuullisina ja keskittynyt tekniikkaan. Pian alkaa voimakausi, jossa toistot vähenevät ja treenipainot kasvavat. Silloin teen treenit vuoroviikoin pudotussarjoilla ja supersarjoina. Mutta nyt on vielä tavoitteena lihasten hermotus ja valmistaminen kasvukauteen. Onnellista offia on Auroralla myös ruokien suhteen; kalorit ensi viikosta 2500 ja siihen hujakoille saatan jäädäkin, niin pysyy kunto riittävän napsakkana seuraavaa dieettiä ajatellen. Vaan jos suurin herkkuni on kaurapuuro ja kasvikset (onhan jäätelö kasvis😂?) - niin pysyy vaakakin kilttinä Auroralle. Kuitenkin - tärkeintä kaikesta - on nauttia elämästä ja kesästä ja kaikista Luojamme ihanista lahjoista💕.

Lomaterkuin, Aurora

maanantai, 4. kesäkuu 2018

Unelmaherkkuja ja uusia tuulia

IMG-20180521-WA0000-1.jpg

Tässäpä teinimuruni valitsema kuva; äiti Bremenissä kassi täynnä kakkuja ja sitä myöten törröttävät kylkiluut kohtapuoliin muisto vaan. Hyvä valinta, sillä tämä kertoo kutakuinkin tarkkaan viime viikkojen puuhista. Olen ollut hieman armollisempi itselleni näiden kisojen jälkeen ja suonut itselleni monta makeaa hetkeä läheisteni kanssa. Välipäivinä olen sitten pitänyt kalorimääriä maltillisempana, ettei ihan pääse herkkupossu hullaantumaan. Omia kuviaan katsoessa muistaa todellisuuden ja sen, kuinka tärkeää on nyt palautua. Auroran jäätelönhimoisen kropan pettymykseksi tarkoitus ei kuitenkaan ole päivittäin sokeroida itseänsä. Mutta oi, myönnetään: viikko Saksassa työmatkalla herkkupöytien ääressä ja dieettipeikko viisusti piilotettuna, teki erittäin hyvää.💜

Saksan jälkeen olikin paluu ruotuun ja kuten lupasin, Aurora aloittelee nyt luomuelämää. Ja lisäaineetkin saavat huutia. En ole aikaisemmin pahemmin jaksanut pakkauksien kylkiä syynätä muuten, kuin kalorimielessä. Paljon olen toki syönyt itsevalmistettua ruokaa ja välttänyt valmiita safkoja. Mutta kylläpä sitä muutettavaa riittää silti. Aloitin aamiaisesta, jossa muutin kaurahiutaleet luomuversioon ja mehukeiton teen tästä eteenpäin itse. Kahvina on Watsakahvi, matalahappoinen ikisuosikkini ja rasvattoman raejuuston olen toistaiseksi pitänyt entisellään. Syön puuron voisilmällä, ennen se oli kevytlevite Lätta, nyt lisäaineeton Oivariini, vähärasvaisempi versio siitä. Leivän päälle teen välillä margariinin sijaan rahkasta ja yrteistä levitteen, hyvä ja terveellisempi versio😎. Suuri rakkauteni mantelimaito on kuulemma mahdollista valmistaa itse, sitä testaan seuraavaksi. Kasviksissa ostan luomua, jos mahdollista tai kotimaista satoa. Vähän iskee kyllä välillä pihiys, mutta pienin askelin eteenpäin. Eiköhän parempaan ruokaan sijoitettu raha ennen pitkään ole ihan järkiratkaisu. Sitten jos tili tyhjenee, niin syödään enemmän luomukaurapuuroa😹. Oho, aika paljon on Aurora jo muutoksia tehnyt! Ennen en vilkaissutkaan luomuun, tuijotin vain hintaa ja nyt on koko ajan luomututka päällä. Aikas kiinnostavaa itse asiassa tämä uusi maailma. Monet lukijoistani ovat jo kauan olleet valistuneita luomun ja lisäaineiden suhteen, mutta minä elin opiskeluaikani roiskeläppäpizzoilla ja makaronilla ja kasvikset eivät minulle juuri maistuneet. Ja tälläkin hetkellä olen aika nirso. Iki-inhokilleni tomaatille yritin taannoin antaa mahdollisuuden. Marssin ylpeänä kolmen tomaattini kanssa kassalle, vähän ihmettelin niiden korkeahkoa hintaa ja syykin selvisi - olin punninnut ne valkosipulin numerolla. En kuitenkaan antanut periksi, vaan kävin hakemassa niihin oikean hintalapun ja valmistin niistä "herkullisen" salsan. Vaan ei, Auroran ja tomaattien kemiat eivät sovi yhteen. Eikä kurkun, suolakurkun, punajuuren, vesimelonin...

On Auroralla kuitenkin kasvisbestiksiäkin, kuten kesäkurpitsa, munakoiso, myskikurpitsa, bataatti, paprika - onhan näitä😘. Teinimuruni mukaan ei ole mahdollista lähteä äidin kanssa nopeasti kauppaan, joten varaamme siihen aikaa reilusti ja se on viikkomme yhteinen kokokohta. On ihanaa palata kotiin kassi täynnä hyviä herkkuja. Tällä hetkellä haaveilen pienestä arkkupakastimesta, johon voisin säilöä marjoja ja omppuja talven varalle. Voisin niitä marjastajaystäviltäni mieluusti nimittäin ostaa, nyt kun tätä luomuelämää elelen. Toki itsekin voin metsään mennä, mutta miksi riistää toisilta iloa😏! Minä voin sen sijaan tehdä niistä herkkuja, kuten Auroran omppupiirasta:

20g rasvaa sulatettuna tai vaikka kookosöljyä, 1 muna, 200g rahkaa, puoli desiä kaurajauhoja, 1tl leivinjauhoja, 3-4dl kaurahiutaleita

Kaikki ainekset sekaisin ja taputtele piirasvuokaan. Päälle omenia, mustikoita tmv. Joskus laitan pohjalle vaniljakastiketta ja sitten täytteet. Paista 25 minuuttia 200 astetta. Makeutta voi laittaa halutessaan, mutta minun makunystyilleni toimii näinkin. Omppuihin sopii inkivääri tai kardemumma kanelin maustekaveriksi aivan ihanasti!

Tänään saan fiilistellä ekaa lomapäivää ja kesän missiona on treenien ja rakkaiden kanssa chillailun lisäksi siivoaminen. Tavoitteeni on päästä ylimääräisestä tavarasta eroon, kuten isoksi kasvaneen muruni vauvavaatteista. Tai tuiki tärkeistä papereista, kuten lääkiksen pääsykoematskusta. Jos sen unelman päästäisin lopullisesti menemään, sillä uusia on tullut ja tulee. Pidän sen, mikä tuo iloa ja sitä kautta uudistun ja saan energiaa arkeen. Mutta jotain on hauska jättääkin, kuten Laihisleidit-vihko vuodelta 2006. Terkkuja vaan Sanelle, Sanna H:lle ja Minna P:lle. Silloin oltiin asian ytimessä: muuten yritettiin laihtua, mutta kun tavattiin, niin herkuteltiin oikein perusteellisesti😂. Muistinkin juuri, että minua odottaa rakkailtani pikku tuliainen kauppareissulta. Antifitnessluomuminimunkki. 

Noin.Hyvää oli💜.

Terkuin sokerisuu Aurora

 

lauantai, 28. huhtikuu 2018

9/21 - Voittajafiiliksellä

Wz89UBmiIJhH_8A0Ym70DVcBrFPB8cRiNgZJ-rii

Viikko on kulunut siitä, kun vuoden mittainen pitkäjänteinen työskentely sai kruununsa Kultsan lavalla. Ennen lavalle menoa oloni oli hyvin rentoutunut, mieli rukouksessa hiljentynyt, lihakset sopivasti pumpissa ja kroppa hyrräsi tyytyväisyyttään saatuaan vihdoin hiilarikamunsa takaisin. Kaikki oli niin hyvin, että epäilin jo tässä olevan fitnesskoiran haudattuna. Mutta eipä ollut ei, kaikki meni ihan oikeasti tosi putkeen. Rakkaitteni, ystävieni, sali- ja työkavereideni ja upean tiimini kannustus kantoivat minua läpi kisaprojektin. Sanat eivät riitä kuvaamaan kiitollisuuttani teitä kohtaan💖! Kaikki muutkin yksityiskohdat onnistuivat; kisavärin kävin ottamassa la-aamuna Nina Tannerilla, häikäisevän kampauksen ja meikin teki Laura Ahokas Blend Beautylta ja säihkyvät kynnet oli loihtinut Marija Kivimäki Privacy Nailsilta. Nämä piinkovat ammattilaiset saivat oloni itsevarmaksi ja säkenöiväksi, se on ensiarvoisen tärkeää. Siitä tuhannet kiitokset myös heille💕! Tämän kaiken johdosta ylitin itseni lavalla. Pääsin eliminaatiokierrokselta jatkoon ja kaiken kruununa vieläpä toiseen vertailuun sijoittuen lopullisissa tuloksissa yhdeksänneksi😁. Kilpailijattaret olivat todella kovassa kunnossa, joten kyllä saa Aurora olla todella tyytyväinen sijoitukseensa. Olen onnellinen siitä, että tehty työ näkyi myös lavalla ja pystyin antamaan itsestäni kaiken. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa ensi vuoteen ja tuleviin vuosiin. Tällä hetkellä olen hyvin seesteisellä mielellä, treenimotivaatio on huipussaan ja tiedän pystyväni vaikka mihin. Edelleen kuitenkin kilpailen ennen kaikkea itseni kanssa ja sen kisan tuloksena toivoisin vuoden päästä näkevän terveen, onnellisen ja lihaksikkaamman Auroran💪😃, mielellään myös pikkuisen rapsakammankin. Mutta nähtäväksi jää, miten auliisti kroppani toimii ja lihaksiaan kasvattaa ja rasvojaan luovuttaa. Sitä kaveria kun ei voi pakottaa. Annan sille kuitenkin ensin vähän lepoa, niin jospa se sitten jatkaisi yhteistyötä entiseen malliin!

Vähän olen ajatellut uusia kuvioitakin ravitsemuksen suhteen kokeilla ja tästä blogista saatte jatkossa lukea, miten projekti etenee. Yritän siirtyä kesäkuusta lähtien mahdollisimman puhtaaseen ja käsittelemättömään ruokaan. Niin vähän lisäaineita, kuin mahdollista ja luomutuotteita, jos mahdollista. Ja leipä mielellään juureen tehtyä. Tavoitteena on pitää aineenvaihdunta hyvin käynnissä ja jos tällä konstilla saisi nuo jalatkin pysymään vähärasvaisempina, niin ois kyllä vaivan väärti. Ennakko-oletukseni on, että luomuelämä on kallista ja haasteellista. Senhän näkee kokeilemalla, joten ei muuta kuin uusia haasteita kohti. Ja laittakaapa vinkkejä tähän luomuauroran uuteen eloon liittyen😎. Luomun lisäksi olen ottamassa ruokavaliooni myös isommaksi osaksi hirssin, toistaiseksi puuron muodossa. Hirssiuunipuuro on muuten aikas herkkua ja helppo valmistaa. Kaurahiutaleita voi vähän lisätä kaveriksi. Ohjeita löytyy netistä ja saa näppärästi isomman satsin kerralla. Hirssi edistää ruuansulatusta ja jos elimistö pystyy tehokkaasti käyttämään saamansa ravintoaineet, niin pysyy olotila hyvänä ja paino kurissa. 

Nyt on kuitenkin auvoisa toukokuu, joka on herkutteluhetkiä pullollaan. Ihan ei vielä Aurora muista, että siirryttiin offkaudelle. Olisitte nähneet teinimurun syyttävän katseen, kun vaistomaisesti kieltäydyin herkkupalasta. Auts ja auts...Onneksi sain anteeksi ja söin kiltisti tarjotun namin😉. Kyllä se on niin, että teinimuru tietää, mitä fitnessäiti tarvitsee. Rakkaani oli nimittäin tilannut kisapäivän illaksi Porin Sarpilta suuresti rakastamiani sammakkoleivoksia💖. Voi sitä onnen ja autuuden määrää, kuin sain 21.4. fitnesshampaani upottaa tuohon maukkaaseen lapsuusajan herkkuun! Ilta-aurinko paistoi suloisesti vanhan kenkätehtaan keittiöön, jossa viisi onnellista juhlistivat täydellistä kisapäivää. Auroran onni💜.