IMG-20180521-WA0000-1.jpg

Tässäpä teinimuruni valitsema kuva; äiti Bremenissä kassi täynnä kakkuja ja sitä myöten törröttävät kylkiluut kohtapuoliin muisto vaan. Hyvä valinta, sillä tämä kertoo kutakuinkin tarkkaan viime viikkojen puuhista. Olen ollut hieman armollisempi itselleni näiden kisojen jälkeen ja suonut itselleni monta makeaa hetkeä läheisteni kanssa. Välipäivinä olen sitten pitänyt kalorimääriä maltillisempana, ettei ihan pääse herkkupossu hullaantumaan. Omia kuviaan katsoessa muistaa todellisuuden ja sen, kuinka tärkeää on nyt palautua. Auroran jäätelönhimoisen kropan pettymykseksi tarkoitus ei kuitenkaan ole päivittäin sokeroida itseänsä. Mutta oi, myönnetään: viikko Saksassa työmatkalla herkkupöytien ääressä ja dieettipeikko viisusti piilotettuna, teki erittäin hyvää.💜

Saksan jälkeen olikin paluu ruotuun ja kuten lupasin, Aurora aloittelee nyt luomuelämää. Ja lisäaineetkin saavat huutia. En ole aikaisemmin pahemmin jaksanut pakkauksien kylkiä syynätä muuten, kuin kalorimielessä. Paljon olen toki syönyt itsevalmistettua ruokaa ja välttänyt valmiita safkoja. Mutta kylläpä sitä muutettavaa riittää silti. Aloitin aamiaisesta, jossa muutin kaurahiutaleet luomuversioon ja mehukeiton teen tästä eteenpäin itse. Kahvina on Watsakahvi, matalahappoinen ikisuosikkini ja rasvattoman raejuuston olen toistaiseksi pitänyt entisellään. Syön puuron voisilmällä, ennen se oli kevytlevite Lätta, nyt lisäaineeton Oivariini, vähärasvaisempi versio siitä. Leivän päälle teen välillä margariinin sijaan rahkasta ja yrteistä levitteen, hyvä ja terveellisempi versio😎. Suuri rakkauteni mantelimaito on kuulemma mahdollista valmistaa itse, sitä testaan seuraavaksi. Kasviksissa ostan luomua, jos mahdollista tai kotimaista satoa. Vähän iskee kyllä välillä pihiys, mutta pienin askelin eteenpäin. Eiköhän parempaan ruokaan sijoitettu raha ennen pitkään ole ihan järkiratkaisu. Sitten jos tili tyhjenee, niin syödään enemmän luomukaurapuuroa😹. Oho, aika paljon on Aurora jo muutoksia tehnyt! Ennen en vilkaissutkaan luomuun, tuijotin vain hintaa ja nyt on koko ajan luomututka päällä. Aikas kiinnostavaa itse asiassa tämä uusi maailma. Monet lukijoistani ovat jo kauan olleet valistuneita luomun ja lisäaineiden suhteen, mutta minä elin opiskeluaikani roiskeläppäpizzoilla ja makaronilla ja kasvikset eivät minulle juuri maistuneet. Ja tälläkin hetkellä olen aika nirso. Iki-inhokilleni tomaatille yritin taannoin antaa mahdollisuuden. Marssin ylpeänä kolmen tomaattini kanssa kassalle, vähän ihmettelin niiden korkeahkoa hintaa ja syykin selvisi - olin punninnut ne valkosipulin numerolla. En kuitenkaan antanut periksi, vaan kävin hakemassa niihin oikean hintalapun ja valmistin niistä "herkullisen" salsan. Vaan ei, Auroran ja tomaattien kemiat eivät sovi yhteen. Eikä kurkun, suolakurkun, punajuuren, vesimelonin...

On Auroralla kuitenkin kasvisbestiksiäkin, kuten kesäkurpitsa, munakoiso, myskikurpitsa, bataatti, paprika - onhan näitä😘. Teinimuruni mukaan ei ole mahdollista lähteä äidin kanssa nopeasti kauppaan, joten varaamme siihen aikaa reilusti ja se on viikkomme yhteinen kokokohta. On ihanaa palata kotiin kassi täynnä hyviä herkkuja. Tällä hetkellä haaveilen pienestä arkkupakastimesta, johon voisin säilöä marjoja ja omppuja talven varalle. Voisin niitä marjastajaystäviltäni mieluusti nimittäin ostaa, nyt kun tätä luomuelämää elelen. Toki itsekin voin metsään mennä, mutta miksi riistää toisilta iloa😏! Minä voin sen sijaan tehdä niistä herkkuja, kuten Auroran omppupiirasta:

20g rasvaa sulatettuna tai vaikka kookosöljyä, 1 muna, 200g rahkaa, puoli desiä kaurajauhoja, 1tl leivinjauhoja, 3-4dl kaurahiutaleita

Kaikki ainekset sekaisin ja taputtele piirasvuokaan. Päälle omenia, mustikoita tmv. Joskus laitan pohjalle vaniljakastiketta ja sitten täytteet. Paista 25 minuuttia 200 astetta. Makeutta voi laittaa halutessaan, mutta minun makunystyilleni toimii näinkin. Omppuihin sopii inkivääri tai kardemumma kanelin maustekaveriksi aivan ihanasti!

Tänään saan fiilistellä ekaa lomapäivää ja kesän missiona on treenien ja rakkaiden kanssa chillailun lisäksi siivoaminen. Tavoitteeni on päästä ylimääräisestä tavarasta eroon, kuten isoksi kasvaneen muruni vauvavaatteista. Tai tuiki tärkeistä papereista, kuten lääkiksen pääsykoematskusta. Jos sen unelman päästäisin lopullisesti menemään, sillä uusia on tullut ja tulee. Pidän sen, mikä tuo iloa ja sitä kautta uudistun ja saan energiaa arkeen. Mutta jotain on hauska jättääkin, kuten Laihisleidit-vihko vuodelta 2006. Terkkuja vaan Sanelle, Sanna H:lle ja Minna P:lle. Silloin oltiin asian ytimessä: muuten yritettiin laihtua, mutta kun tavattiin, niin herkuteltiin oikein perusteellisesti😂. Muistinkin juuri, että minua odottaa rakkailtani pikku tuliainen kauppareissulta. Antifitnessluomuminimunkki. 

Noin.Hyvää oli💜.

Terkuin sokerisuu Aurora