Olen juuri nauttinut herkullisen jauhelihapaprikasalaattiaterian ja päivän kalorit ovat jälleen turvallisesti masussani. Tänään niitä kavereita oli 1500, joista parhaita kamujani hiilareita oli tosin vain 308 kipaletta. Ne pääsivät hyvää seuraan eilisen tankkauspäivän hiilariarmeijan kanssa. Seuraavaat kaksi päivää ovatkin sitten runsaampia, keskimäärin saan tällä hetkellä syödä 1800 kaloria päivää kohden. Onko se paljon? Ennen tätä projektia söin sen verran ja kuvittelin syöväni paljon...nyt kroppani on hieman toista mieltä. No on se vielä ihan mukava määrä, nälkäkin on vain asennekysymys. Muriseva masuhan on mielikuvituksen tuotetta. Sitä paitsi tuohon määrään saa mahtumaan puuroa, kanaa, jauhelihaa, raejuustoa, hapankorppuja (uusi rakkauteni), höyhenen kevyttä juustoa, hedelmiä, vihanneksia... kaikkien grammamäärät tarkkaan talletettuna siihen oranssiin vihkoseeni. Myönnän, että elämäni pyörii tällä hetkellä ruuan, treenien, poseharjoittelun ja levon ympärillä. Pienimmätkin suupalat saavat silmissäni uuden muodon proteiini-hiilari-rasva-arvoina ja olen hermostuttavan tarkka siitä, mitä syön. Kun menimme synttärieni kunniaksi kahvilaan (tankkauspäivänä ; ), niin oli taas lähipiiri hieman nolona. Mitä tekee Aurora, kun pitäisi tilata? Hän kysyy tuoteselosteita ja valinnan tehtyään ottaa kuvan ravintoarvoista, että pystyy kotona laskemaan päivän kokonaissaldon. Veljeni ja teinimuruni siinä sitten ohjailivat muita asiakkaita ohi sanoen, että tässä taitaa vähän kestää. Täytyy nostaa hattua rakkaitteni kärsivällisyydelle. Etenkin äitini, joka päivittäin saa kuulla tilityksiäni aamupainosta ja päivän kaloreista ja siitä, mitä söisin. Kun vedän vouhkaamiseltani henkeä, ehtii hänkin toki kuulumisensa kertoa. Fitnesskupla. Jep, siinä sitä nyt eletään. Ja edelleen on kivaa! Siis ainakin minulla...

Kaikki on edennyt niin kuin pitääkin ja aikataulussa ollaan. On siistiä huomata, kuinka kroppa hiljalleen kiristyy ja lihakset kaivautuvat esiin kuin lahjapaketista ikään. Se motivoi kummasti viettämään åp+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++r5tgbvvvvvvvvvvvvvvvvvlisa   xczszw2dxsx5jh5 (Tässä ovat terveiset Maine Coon-kissaltani Ladylta, joka halusi tassutella painavat sanansa tähän blogiin!!!) tuntikausia salilla, lähtemään anivarhain aamulenkille tai veivaamaan poseerausasentoja 12 cm:n tuhkimokengissä ja kuvitella olevansa fitnesskuningatar Aurora kohti ennennäkemätöntä menestystä! Ja kaiken tämän ulkonäkökeskeisen pinnan alla tosiasia on se, että fitnessharrastus on pitkäjänteistä ja kovaa työtä, jossa oma ja läheisten henkinen ja fyysinen hyvinvointi on kaikkein tärkeintä. Sitä kautta tulee se hehku, joka saa niin monet valitsemaan tämän tien. Tulevat kahdeksan viikkoa ovat tiukimmat ja ne vievät minut tutustumaan ihan uusiin puoliin itsessäni. Kun Auroran usko pettää, minua tukevat läheisteni lisäksi loistavat valmentajani Riitta Koukkari, Janka Lehikoinen ja Ville Loihuranta sekä kilpasiskot Tiina & Minna ja muut Atletic Pro teamin jäsenet. Heidän kanssaan Auroran tie kulkee varmoin askelin kohti Kulttuuritalon stagea. Ja sen jälkeen kohti mangojuustokakkua! (Tämäkin oli varmaan Ladyn lisäämä kommentti...)

Kevätaurinkoisin terkuin, Aurora