Kuten kuvasta näkyy, tyytyväisyys suorastaan paistaa fitness-Auroran kasvoilta. Ja silmien päättäväisyys kertoo, että edessä oli tiukat treenit valmentajieni Janka Lehikoisen ja Ville Loihurannan kanssa. Onneksi treenien jälkeinen kuva jäi ottamatta : ). No täytyy kyllä myöntää, että hienosti pärjäsin ja sain kiitosta rohkeudestani ja tavastani tarttua rivakasti toimeen. Mutta Ville aika suoraan vihjaisi, että jätä moinen, jos et halua ihan välttämättä itseäsi teloa. Sen sijaan pitäisi opetella Auroralle hieman haastavampi tapa treenata; pysähtyä ja keskittyä siihen mitä on tekemässä ja sitten vasta tarttua painoihin. Siis mitä mitä? Eikö se hauis nyt muka itse osaa treenata, on sitä sen verran monta kertaa harjoiteltu? Ja minäkö en saisi samalla miettiä, mitä kanaa ostaisin ja hemmottelisinko itseäni tänään herkkuvanukkaalla? Jep, Villen antama neuvo on tällaiselle kärsimättömälle tyttöselle tarpeeseen. Ja treenitehot kasvoivat, todellakin. 

Tämän hauskuuden lisäksi meillä oli myös @letic Pro Teamimme tiimipäivä. Saimme esimakua kisalavan tunnelmista, kun pääsimme treenaamaan poseerauksia oikein ammattilaisen opastuksessa. Eipä uskoisi, että selkäsiipien levittäminen, vatsan jännittäminen, reisilihasten pullistaminen ja olkalinjan kannattelu ja hymyileminen kaikki samaan aikaan on niin vaikeaa ja sokerina pohjalla mehukas pistely päkiöissä ohutpohjaisten 12cm:n korolla varustettujen kisakenkien toimesta. Mutta mitäpä hyötyä on kaikesta tehdystä työstä, jos et osaa tuloksia oikealla tavalla esitellä? Optimisti-Aurora aikoo tehdä poseerauksesta valttikorttinsa, tosin hieman se vaatii vielä treenitunteja...ja niitä kuuluisia avaavia liikesarjoja. Tuleviin viikkoihin kuuluu uuden treeniohjelman myötä salia, toiminnallista treeniä, aerobista treeniä ja kehonhuoltoa. Ja vielä runsaasti ruokaakin, jee! Ihan fiiliksissä olen väsännyt kauravohveleita ja kaurasämpylöitä ja laskenut kaloreita. Ja vieläpä nautin siitä. Teen siis juurikin sitä, mitä haluan ja mistä olen unelmoinut.

Toki elämääni kuuluu muutakin kuin fitnessurheilua. Elämäni kantava voima läheisteni antaman rakkauden ja tuen lisäksi on Jeesus. Minulle tärkeä rauhoittumisen paikka on Tuomasmessu, erityisesti Tuomasmessun kuorossa laulaminen tai Tuomasjameissa musisointi. Nykymaailma on niin täynnä rauhattomuutta ja jatkuvaa vaatimusten viidakkoa, että on tärkeää löytää oma hiljentymisen keitaansa. Vaan aivan paras rauhan paikkani on oman teinimuruni vieressä. Tyttärelläni on taito vetää levoton mieleni pois arjen asioista halaamalla minua paljon. Nytpäs muuten tulikin akuutti halipula, joten riennänpä tästä täyttämään varastot!

Haliterkuin, Aurora