Saanko esitellä; lapsuudenystäväni Sarpin sammakkoleivos alias Kurnu. Näitä saa vain Porista ja tämän yksilön kamu on jääkaapissani puoliksi syötynä. Hyvää oli! On ne kalorit vaan herkullisia ja tekevät niin hyvää mielelle. Kropan valituksia en tässä kohtaa välittänyt kuunnella. Se on muutenkin ollut ärsyttävä tällä viikolla. Väitti tiistaiaamuna, että painot ovat oikeasti painavia ja keskiviikkona jatkoi samaa valitusta oikein korkean sykkeen kera. Vitsit mikä nössö. Ei kestä kunnon kiirettä ja stressiä vaan haluaisi viettää joskus koti-iltojakin kynttilänvalossa ja pianoa soittaen. Kävin puolivälissä viikkoa tiukan neuvottelun ja annoin pienen myönnytyksen hänelle. Nyt kroppani on paljon tyytyväisempi ja lupasi ensi viikolla treenata kiltisti kaikki treenit. Kävin samalla neuvottelut myös hermojeni kanssa, nekin lupasivat ensi viikolla olla ärhentämättä kaikelle mikä liikkuu. Ehdoksi nämä kummatkin osani laittoivat sen, että nyt lepään ja relaan ihan oikeasti hetken. 

Tämän viikon pohjanoteerauksen jälkeen olen hartaasti miettinyt elämäni energiasyöppöjä. Tässä fitnessharrastuksessa kurinalaisuus ja aikatauluttaminen on vääjäämätöntä. Enkä edelleenkään ole oppinut tervettä itsekkyyttäkään. Joskus pitäisi osata kieltäytyä, jäädä kotiin ja tehdä vain elintärkeät asiat. Ei se maailma siihen kaadu, vaikka tiski- ja pyykkivuoret kasvavat ja tassuttelemme kissanhiekan keskellä pölypalleroiden säestäessä nurkissa. Pitäisi myös osata ottaa apua vastaan. Viimeisen kuukauden aikana rakas äitini on hoitanut aika monta arjen juttua, en tulisi toimeen ilman häntä! Toki laitan aina ensin vastaan, en halua vaivata, mutta ainahan ne äidit saavat tahtonsa läpi! Onneksi.

Nyt on jälleen edessä vapaa sunnuntai ja sen Aurora viettää ihanasti chillaillen ja ensi viikon treeneihin valmistautuen. Ensi sunnuntaina on tiimitapaaminen Lahdessa ja siitä lähtee todellinen valmistautuminen kisoihin. Pian ei enää lipsuta ruokavaliosta vaan rakennetaan Aurorasta hyvä kokonaisuus huhtikuuta varten. Siinä taipaleella ovat tärkeässä osassa perheeni, ystäväni ja tietysti myös kehräävät kissakamuni. Olette rakkaita!

Tunteellisin terkuin, Aurora