Mistä koostuu Auroran onni? Se on yhteistä aikaa tyttären ja muiden läheisten kanssa, se on mukavasti rullaavaa arkea, antoisia työpäiviä opetusmaailmassa, treenejä, soittamista, Tuomaskuorossa laulamista, kissojen hellittelyä, fiilistelyä kynttilän valossa, hiljaisuutta, kiireettömyyttä... Näistä kaikista asioista nousee tärkeimmäksi kiireettömyys, koska sitä kautta mieli lepää ja näin on paremmin läsnä myös läheisilleen.

Vaan eipä ole helppoa olla kiireetön tämän päivän maailmassa, senhän me kaikki tiedämme. Ja jos sattuu olemaan ohjelmaton hetki, niin kotvasen päästä sen on aivan itse täyttänyt kaikenlaisilla puuhilla. Niin ainakin minulla on taipumus tehdä. Kun kesäloma alkoi, päätin olla kiireetön ja ohjelmaton. Otin kellonkin pois seinältä ja alustavasti kieltäydyin kaikesta. Olipa ihanaa! Mutta tapahtui jotain ja nytpä onkin ollut monta puuhakasta viikkoa peräjälkeen. Upeita elämyksiä täynnä ovat toki viikot olleet ja en mitään tekisi toisin. Ihana kesä on ollut! Mutta alkukesän kiireettömyyden tunnelman haluaisin arkeenikin. 

On nyt vuosi siitä, kun uskalsin sanoa valmentajalleni Kirsi Siltakoskelle, että haaveilen body fitness-kilpailuista. Olin kaksi vuotta tehnyt itsekseni töitä kuntosalilla ja ruokavaliotakin olin laittanut kuntoon ja viettänyt monta hetkeä alan lehtien parissa. Hyvän pohjan olin kyllä yksin saanut aikaiseksi, mutta asiantuntijan neuvojen myötä tapahtunut muutos on valtava. Olen kuluneen vuoden aikana oppinut ymmärtämään oikean ravinnon, unen ja stressittömyyden merkityksen. Ja kuten arvata saattaa, olen oppinut sen kantapään kautta. Mutta sen toteutus onkin sitten se suuri haaste, minun suurin haasteeni tällä hetkellä. Kun viikon päästä kuulumisia kirjoittelen, on arki vyörynyt jo päälle ja elämä on pelkkiä aikatauluja. Kuinkahan stressitön Aurora mahtaa silloin tätä blogia kirjoitella?

Nytpä siis menen nauttimaan lähes ohjelmattomasta päivästä!

Kesäterkuin, Aurora